Shayratin ohjusisku
| Shayratin ohjusisku | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Syyrian sisällissotaa | |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
Shayratin ohjusisku oli Yhdysvaltojen toteuttama ohjusisku 7. huhtikuuta 2017 Syyrian asevoimien käyttämää Shayratin lentotukikohtaa vastaan. Yhdysvaltain laivaston kaksi hävittäjää laukaisivat 59 Tomahawk-risteilyohjusta tukikohtaan, jonka kärsimät tarkemmat vauriot vaihtelevat eri lähteissä. Ohjusisku tehtiin Khan Sheikounin kemiallisen iskun jälkeen. Yli 80 henkilöä oli saanut surmansa kapinallisten hallitsemalla alueella ja eri tahot pitivät iskun toteuttajana Syyrian ilmavoimia, jotka käyttivät sariinia tai sen kaltaista kemikaalia. Syyria ja Venäjä tuomitsivat Yhdysvaltain ohjusiskun, mutta suuri osa Yhdysvaltain liittolaisista kehui Yhdysvaltojen toimintaa.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Shayratin lentotukikohta sijaitsee Syyrian Homsin maakunnassa noin 25 kilometriä Homsin kaupungista etelään. Se koostuu kahdesta kiitotiestä, lentokonesuojista, varastoista ja muista rakennuksista. Syyrian sisällissodan aikana Syyrian ilmavoimat on operoinut Shayratista muun muassa Su-22 ja MiG-23 -lentokoneita. Marraskuusta 2015 lentotukikohtaa käyttivät myös Venäjän ilmavoimat, jotka olivat sijoittaneet tukikohtaan esimerkiksi Mi-24 ja Ka-52 -taisteluhelikoptereita. Myös Hizbollahin ja Iranin tukemien iraklaisten asejoukkojen uskotaan käyttäneen tukikohtaa. Shayratin tukikohtaa käytettiin myös kemiallisten aseiden varastointiin. Kun hallituksen joukkoja oli aiemmin syytetty sariinin käytöstä Damaskoksen esikaupunkialueella Bašar al-Assad oli suostunut luopumaan maansa kemiallisten aseiden varastoista.[1]
Silminnäkijöiden mukaan aamulla noin kello puoli kuusi Suomen aikaa[2] 4. huhtikuuta Syyrian kapinallisten hallitsemaan kaupunkiin Khan Sheikhouniin Idlibin eteläpuolella tehtiin ilmaisku, jonka jälkeen monet paikalliset alkoivat saada kemiallisten aseiden käyttöön liittyviä oireita, joiden uskottiin johtuvan sariinista tai sen kaltaisesta kemikaalista. Turkin terveysministerin mukaan joidenkin Turkkiin tuotujen potilaiden virtsasta havaittiin merkkejä sariinista. Ranskan tiedustelupalvelun mukaan merkkejä sariinista oli myös iskupaikan ympäristöstä kerätyissä näytteissä. Iskussa sai surmansa arviolta yli 80 henkilöä.[3]
Iskun jälkeen Syyrian hallitus kiisti vielä samana päivänä käyttäneensä mitään kemiallista tai muuten myrkyllistä ainetta. Bašar al-Assad väitti myöhemmin tapauksen olleen huijaus, jolla oikeutettiin Yhdysvaltojen tekemä ohjusisku. Syyria ei heti aluksi myöntänyt minkäänlaista ilmaiskua. Venäjän mukaan Syyrian ilmavoimat olivat tehneet ilmaiskun kapinallisten suurta ammusvarastoa vastaan Khan Sheikhounin itälaitamilla kello 23:30–00.30 Suomen aikaa. Venäjän mukaan varaston lähistöllä oli myös rakennuksia, joissa valmistettiin ammuksia kemiallisten aseiden käyttöä varten. Venäjän ilmoittama kellonaika ilmaiskulle poikkeaa muista tiedoista usealla tunnilla, mutta eron syytä ei selitetty tarkemmin. Yhdysvaltojen tiedustelupalvelun mukaan Syyria teki ilmaiskun kapinallisten Haman pohjoispuolella toteuttaman hyökkäyksen takia. Yhdysvaltojen mukaan sen tutkat havaitsivat Syyrian ilmavoimien Su-22 -lentokoneiden lähteneen Shayratinin tukikohdasta ja lentäneen kahteen kertaan Khan Sheikhounin yli kello 05.37 ja 05.46 Suomen aikaa.[3] Myös YK:n tutkijoiden mukaan kemiallisen iskun toteutti Syyrian ilmavoimat.[4]
Ohjusisku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvallat teki ohjusiskun Shayratin lentotukikohtaan aamulla 7. huhtikuuta. Iskun aikana Yhdysvaltain laivasto laukaisi 59 Tomahawk-risteilyohjusta hävittäjiltä USS Porter ja USS Ross Välimerellä. Ohjusten kohteita olivat lentokoneet, lentokonesuojat, varastot, ammusvarastot ja ilmapuolustus tukikohdan alueella.[5] Ohjukset osuivat tukikohtaan noin kello 03.40 Suomen aikaa. Päätöksen iskun toteuttamisesta teki Yhdysvaltain presidentti Donald Trump. Trump sanoi pitämässään tiedotustilaisuudessa iskun tarkoituksena olevan estää ja ehkäistä kemiallisten aseiden käyttöä ja leviämistä. Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillersonin mukaan presidentin päätökseen vaikutti kemiallisen iskun seurausten näkeminen. Tillerson sanoi myös uhkana olleen kemiallisten aseiden käytön yleistyminen, mikäli Yhdysvallat ei olisi toiminut mitenkään.[6] Yhdysvaltojen mukaan tukikohtaa käyttäneitä Venäjän joukkoja varoitettiin iskusta etukäteen ja myös Venäjä vahvisti ennakkoon annetun varoituksen.[7]
Puolustusministeri James Mattis kommentoi iskun tuhonneen noin 20 % Syyrian ilmavoimien lentokonekalustosta ja Syyrian kyvyn täydentää lentokoneidensa polttoainetta tai ammuksia lentotukikohdassa heikentyneen merkittävästi. Syyrian asevoimat kuvailivat vahinkoja merkittäviksi. Venäjän puolustusministeriön mukaan kuitenkin vain kuusi MiG-23 lentokonetta oli tuhoutunut ja laukaistuista ohjuksista vain 23 oli osunut Shayratiin.[8] Yhdysvaltojen mukaan ohjuksista kaikki yhtä lukuun ottamatta osuivat tukikohtaan.[7] Syyrialainen Homsin maakunnan kuvernööri sanoi iskun jälkeen seitsemän henkilön haavoittuneen. Viranomaiset ilmoittivat lisäksi kuolleita olevan viisi, heistä kolme sotilaita ja kaksi siviiliä. Syrian Observatory for Human Rights-järjestö (SOHR) uutisoi neljän sotilaan saaneen surmansa.[9] SOHR:n mukaan Syyrian ilmavoimien koneita nousi tukikohdan kiitoteiltä vain muutamia tunteja iskun jälkeen.[10]
Seuraukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Syyrian hallinto kommentoi Yhdysvaltojen iskun olleen harkitsematon ja edesvastuuton, sekä sen vaikeuttavan toimia terroristeja vastaan. Oppositioryhmät pitivät iskua tervetulleena. Venäjä tuomitsi iskun pitäen sitä kansainvälisten lakien vastaisena aggressiona itsenäistä valtiota vastaan. Yhdysvalloissa ja johtajat suurimmassa osassa muuta maailmaa pitivät kovaotteisia toimia Syyriaa vastaan oikeutettuna kemiallisen iskun jälkeen. Republikaanit John McCain ja Lindsey Graham tukivat iskua julkisesti. Demokraattien entinen presidenttiehdokas Hillary Clinton kommentoi iskun olleen toimiva vastaisku Assadille ja että hän kannattaisi myös laajempia iskuja muita Syyrian lentotukikohtia vastaan. Demokraatit Elizabeth Warren ja Tim Kaine kommentoivat puolestaan, että Assadia oli pidettävä vastuussa, mutta että laajempi sotilaallinen sekaantuminen Syyriassa olisi hyväksyttävä ensin kongressissa.[7] Yhdysvaltain liittolaismaat Israel, Egypti, Jordania ja Turkki kehuivat Yhdysvaltojen päätöstä toteuttaa isku.[11]
Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto piti iskun jälkeen hätäkokouksen New Yorkissa. Yhdysvaltojen YK:n lähettiläs Nikki Haley toisti Yhdysvaltojen kannan iskun tarpeellisuudesta ja syytti Venäjää ja Irania Assadin tukemisesta selvien rikosten jälkeen. Hän totesi myös Yhdysvaltojen olevan valmis myös lisätoimiin, mutta toivoi iskun olevan tarpeeksi. Venäjän lähettiläs Vladimir Safronkov piti iskuja lainvastaisina.[12] Turvallisuusneuvosto äänesti pakotteista Syyriaa vastaan kemiallisen iskun takia, mutta Venäjä ja Kiina kaatoivat ehdotuksen veto-oikeudellaan.[13]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Syria war: Why was Shayrat airbase bombed? BBC News. BBC. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
- ↑ 03:30 GMT
- ↑ a b Syria chemical 'attack': What we know BBC News. BBC. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Rick Gladstone: U.N. Panel Points Finger at Syria in Sarin Attack on Village The New York Times. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Syria war: US launches missile strikes in response to 'chemical attack' BBC News. BBC. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Michael R. Gordon, Helene Cooper ja Michael D. Shear: Dozens of U.S. Missiles Hit Air Base in Syria The New York Times. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
- ↑ a b c Feliz Solomon: What to Know About the U.S. Missile Attack on Syria TIME. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Syria war: US missiles 'took out 20% of aircraft' BBC News. BBC. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Teemu Juhola ja Anneli Ahola: USA:n ilmaisku Syyriaan – Tämä tiedetään tähän mennessä Yle uutiset. Yle. Viitattu 1.1.2018.
- ↑ Ben Kentish: Syrian jets take off from Shayrat airbase hours after it was pummeled by US bombs, reports suggest The Independent. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Konstantin Eggert: Syria war: US missile strike leaves Russia bruised BBC News. BBC. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Syria war: US warns of 'more' after missile strikes BBC News. BBC. Viitattu 1.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Petri Burtsov: Venäjä ja Kiina estivät Syyrian rankaisemisen kemiallisten aseiden käytöstä Yle uutiset. Yle. Viitattu 1.1.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Shayratin ohjusisku Wikimedia Commonsissa
